sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

saaren haluaisin

vaikka pienenkin

lauantai 29. heinäkuuta 2017

hevosvoimin

tankkaus alkaa

laiturit

kehonrakentajat

Näitä kalamiehiä, outoa kieltä puhuvia, tapaa usein lossilaitureiden liepeiltä. Eleistä päätellen naamiomies pujottaa matoa koukkuun. He saattavat viipyä tuntikausia samassa paikassa, kuten nämäkin. Yhteysaluksen nimi on Kaita.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

kirkonrakentajat

Kuvassa ei ole turkulaisten näkemys Juho Kustista ja Allista, vaan kirkonrakentajista Killistä ja Nallista, joille on kiinnitetty pronssilaatta kivenmurikkaan.

jättiläisten kädenjälki

Raision kirkon rakentamisesta löytyy mielenkiintoista "perimätietoa" jo Sakari Topeliuksen Maamme-kirjasta, mutta tuon tähän lyhennelmän verkkotietosanakirjasta, jossa kerrotaan, että kirkon rakensivat jättiläiset nimeltä Killi ja Nalli. Jättiläiset riitaantuivat maksusta papin kanssa niin, että ja Killi uhkasi hajottaa kirkon kallionlohkareella. Löydettyään meren rannasta sopivan lohkareen Killi ei enää löytänyt takaisin kirkolle ja paiskasi kiven Ruissalon edustalle. Kiveä kutsutaan Kukkarokiveksi, koska jättiläinen oli kantanut sitä kukkarossa selässään.

Jo alakouluajalta jäivät muistiini säkeet:

"Killi kirkkoa tekee,
Nalli nauloja takoo
Rahallises Raisiomaas.

Joka tapuksessa tämä Pyhälle Martille nimetty kirkko rakennettiin 1500-luvun alkuvuosikymmenillä.

Raisiomaa ei tänään ole rauhallinen, sillä kirkko hautausmaineen on käytännöllisesti katsoen liikenneympyrässä. Kirkossa käydessäni japanilainen pianisti Saki Kono harjoitteli Finlandiaa hakkaamalla flyygeliä niin rajusti, että esityksen jälkeen korvissani humisi.

torstai 27. heinäkuuta 2017

taivaalinen taukopaikka

Ei koirille.

maanantai 24. heinäkuuta 2017

lewätköön makiasti

Myös Maskun pieni keskiaikainen kivikirkko on rakennettu keskiaikaisten kivikirkkojen rakennushistorian kuuluisalla 1400-luvulla. Kirkkomaalla ovat Juvan ja Kankaisten hautakappelit. Kankaisten kartanon 1600-luvun puolivälissä kivestä rakennettua hautakappelia on käytetty epäpyhästi varastona. Juvan hirsirakenteinen hautakappeli on 1700-luvun loppupuolelta ja sen päädyssä teksti:

Wiimeiseen päivään asti
Lewätköön makiasti
Nukkuneet Herrasa
Suo Jesu rauhas heile
Ja luja toiwo meile
Yhdistyy Taiwasa

Kirkko ei ollut avoin tiekirkko, mutta ovessa oli esirukouspyyntölaatikko, jolle olisi saattanut olla käyttöä, jos kynä ja paperia olisi tullut mukaan.

huvila meren rannalla

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

paatit

Suurin paatti painuu Tukholmaan, muut Airiston kautta Latviaan, mutta voi olla, että sotalaivalla on muuta tekoa Itämerellä. Tall Ships Racesin purjelaivat ovat tässä jättämässä Suomen ja jatkavat kohti Liettuaa. Yhteensä 96 alusta eri puolilta maailmaa vietti kolmisen päivää Turussa Aurajoella. Lähtö Suomesta huipentuu purjeiden paraatiin, Parade of the Sailsiin, Airistolla. Turussa ei juuri purjeita nähty, vaan alukset kulkivat konevoimalla. Väkeä oli katsomassa laivojen lähtöä väylän varrella ja kansanpuistossa kuin Ruisrockissa ikään.

kirkko ja legenda

Nousiaisten nykyinen kirkko rakennettiin legendan mukaan paikalle, johon Suomen ensimmäinen piispa Henrik 1150-luvun puolivälissä haudattiin. Kirkko on rakennettu 1400-luvun alulla. Piispa Henrikin pyhimyskultti, johon liittyvät Surmavirsi ja Pyhän Henrikin legenda, kehittyi 1200-luvulla ja Nousiaisten kirkko muodostui pyhiinvaelluskohteeksi.

Kirkon tilalla tai sen vieressä lienee ollut useita puukirkkosukupolvia 1100-luvulta lähtien. Puukirkko oli Suomen piispanistuimen paikka varhaiselta keskiajalta lähtien ja siirtyi Aurajoen Koroisiin 1229 ja sieltä Turun tuomiokirkkoon noin vuonna 1300. Koroisissa on kirkosta jäljellä vain kirkonpaikka, rakennusten pohjia ja erinäisiä puolustusrakennelmia.

Nousiaisten kirkko on sisältä monien muutosten jäljiltä omituisen moderni. Kirkonoppaan edessä on kirkon merkittävin kalleus, Piispa Maunu II Tavastin 1429 lahjoittama, mustaa belgialaista kalkkikiveä oleva sarkofagi, joka on päällystetty messinkilaatoilla, joihin tehdyt kaiverruspiirrokset kuvaavat piispa Henrikin elämää ja ihmetekoja. Lahjoitusvuodesta saattaa päätellä jotain kirkon valmistumisajankohdasta.

Kirkossa on Pyhää Henrikiä esittävä suurikokoinen puuveistos, jossa Lalli on hätää kärsimässä.

Alimmassa kuvassa oleva pappila on rakennettu 1890, mutta valistuneen arvelun mukaan samalla paikalla on sijainnut pappila jo 1200-luvulta lähtien.

lauantai 22. heinäkuuta 2017

ryysis

perjantai 21. heinäkuuta 2017

suomi 100

Näitä peltoja kynteli taattoni mun ja kynteli taattoni taatto.

tall ships races turuusa

Mastojen metsä ja venäläiset meripojat jäätelöllä.

kävykäs

Mannerheimin satavuotispäivän muistoksi Askaisiin istutettu kuusi kantaa hyvän käpysadon.

torstai 20. heinäkuuta 2017

ohra jo maitojyvällä

Ohra ei ole hyvä leivontavilja, koska siitä puuttuu sitkoaines, mutta oluen raaka-aineeksi se sopii erityisen hyvin. Niinpä humalaisesta saatetaan sanoa, että hänellä on ohranjyvä silmässä. Maamme kuuluisin mallasohran viljelijä aikanaan oli valtioneuvos, raittiusmies Johannes Virolainen, joka sanoi juovansa pullollisen viinaa, jos Neuvostoliitto palauttaa Karjalan.

kartanon kappelikirkko

Askaisten kirkon tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se on rakennettu samalla paikalla olleen puisen kirkon tilalle ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Flemingin teettämästä uudistuksesta vuodelta 1653.  Fleming oli Louhisaaren kartanon omistaja ja kirkko rakennettiin kartanon kappelikirkoksi. Kellotapuli valmistui vasta 1779 kirkonrakentaja Mikael Piimäsen johdolla.

Mannerheimit omistivat kartanon Flemingien jälkeen. Suvun aikana kirkkoon johti kahden kilometrin mittainen suorakulmion muotoinen koivukuja. Kirkkoväen saapuessa tienmutkaan, kilometrin päähän kirkosta, aloitettiin palvelijan antamasta merkistä kirkonkellojen soittaminen.

 Hautausmaalla on Mannerheim-suvun uusklassinen, vuodelta 1823 oleva Carl Ludvig Engelin suunnittelema hautakappeli. Kirkon lattian alla on Louhisaaren kartanon 1400-luvun puolivälistä vuoteen 1792 asti omistaneen ja kartanolinnan rakennuttaneen Fleming-suvun hautaholvi ja Carpelan-suvun hautakammio, joka ei liity kartanon henkilöhistoriaan.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

kartanolla katseltua

Suomen satavuotinen itsenäisyys tuntuu henkilöityvän C. G. E. Mannerheimiin. Näissä kuvissa ollaan Askaisten Louhisaaren kartanolla, Mannerheimin lapsuudenkodin elinpiirissä, jossa kartanon sivurakennusta kohennetaan juhlakuntoon. Jätin museokierroksen väliin ja menin tutustumaan Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitteilla olevaan valistusajan ihanteiden mukaiseen puutarhaan, jossa kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja ja puutarhan symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen. Pehr Kalm oli aikoinaan Suomen kansainvälisesti tunnetuin tiedemies, Turun Akatemian ensimmäinen talousopin professori. Puutarhan kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta. Tarhalle koittanee tulevaisuudessa uusi kukoistuksen aika. Keskellä viheriötä tapittaa Carl Gustaf Emilin leikkimökki, joka kelpaisi minulle hyvin rantamökiksi.