maanantai 13. marraskuuta 2017

Gloria in excelcis Deo

Ruskon seurakunnan 1804 rakennettu Vahdon kappeliseurakunnan kolmas puukirkko ei ole sisätiloiltaan mitenkään erityinen, ehkä lukuisia kattokruunuja lukuun ottamatta, mutta selkeä ja varmaan seurakuntalaisten rakastama. Ulkokuva kirkkorakennuksesta on alempana otsikolla tienvarsikirkko. Kiinnostusta saattaa herättää nykyistä alttaritaulua (Jeesus ilmestyy opetuslapsille, rajautui kuvasta) edeltävä alttaritaulu, viipurilaisen Petter Langin 1747 maalaama Viimeinen tuomio,  naivistista surrealismia ennen surrealismia. Kellotapulin kirkonkellossa on teksti Gloria in excelcis Deo. Kuvassa oleva suntio ei tee roomalaistervehdystä, vaan osoittaa saarnastuolia.

sunnuntai 5. marraskuuta 2017

reformoitu

Ruskon keskiaikainen kivikirkko kuuluu maamme pienimpiin ja rakennettiin pääosiltaan 1400-luvun keskivaiheilla. Vierailu kirkossa ei onnistunut suntion vapaapäivän takia, mutta sisällä voi käydä muuna ajankohtana.

lauantai 4. marraskuuta 2017

marraskuun neljäs

Karjalan pyhittäjä-isien ja valistajien muisto­päivä.

torstai 2. marraskuuta 2017

tienvarsikirkko

Vahdon kirkko vuodelta 1804 kuuluu Ruskon seurakuntaan. Suntiolla oli vapaapäivä, mutta hän oli halukas esittelemään kirkkoa työpäivänä, joten perästä kuulunee..

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

jäsentä järkähytä

»Jos on luu luiskahtanut, siinä luuta luiskahuta.
Jos on liha liikahtanut, siinä lihaa liikahuta.
Jos on jäsen järkähtänyt, siinä jäsentä järkähytä.»

Lukemani perusteella sopii vauvoista vaariin.

tiistai 31. lokakuuta 2017

lauantai 28. lokakuuta 2017

rekkarin kertomaa

Auton rekisterikilven kirjainosa on Sosialistisen neuvostotasavallan lyhenne. Numero-osa puolestaan kertoo, että vuosi 476 on yksi niistä rajapyykeistä, jotka usein mainitaan antiikin loppu- ja keskiajan alkupisteenä.

perjantai 27. lokakuuta 2017

päivän sää

Päivän sääkuvamme tulee tänään Turusta. Siinä mies (oletus) loikkii kadun yli kännykkä korvallaan.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

asuntovene

Parvekkeellinen yksiö kaikilla mukavuuksilla.

maanantai 23. lokakuuta 2017

majland

Motalassa 1856 matkustaja-alukseksi rakennettu laiva toimii nykyisin "kaljaproomuna" Aurajoen rannassa lukuisten kaltaistensa joukossa.

katu täyttyy askelista

sätkänkierto

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

tornit

Markkinakojut värittävät.

lauantai 21. lokakuuta 2017

hiljaa virtaa

aamun kirkas

paten lihis

fanny ja janina

M/S Janina on salonkiristeilijä Turun saaristossa. M/S Fanny vie Turusta Nauvoon ja Seiliin.

venho vettä vierii

perjantai 20. lokakuuta 2017

anna duuni

Vanhasta, puisesta kahveliketsistä on kunnostettu ANNA DUUNI, työttömien yhdistyksen huvipursi.

pahan lykkäsi

Piti ostamani kuopiolaisia Irene Partasen riisipiirakoita, mutta olivat jo menneet viimeiset, kun joenvarsitorille ehdin. Päätin kokeilla lehmolaisia piirakoita Pohjois-Karjalasta, mutta eivät mahdu samalle laudalle kuopiolaisherkkujen kanssa, vaikka olisivat kuinka käsintehtyjä. Irenen kalakukoilla oli niin rasvainen imagohinta, etten ryhtynyt kaupantekoon. Ostin vielä Kulhon sultsinoita, mutta niitä en ole vielä maistanut.

maanantai 9. lokakuuta 2017

ajoittaista sadetta

Kuva on Helsingin Pohjoisrannasta.

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

ja valo tuli

lauantai 7. lokakuuta 2017

pintaliikenteessä

Tukkilastissa oleva Partner on hinattava ja Ajax Bison hinaava. Niiden välissä oleva Kökar kuljettaa matkalaisia kaukosaariin Eivorin ollessa telakalla. Kuva on Nauvon Pärnäisten lauttarannasta. Kääntäessäsi päätäsi vasemmalle näkisit Nauvon ja Korppoon väliä kulkevan lautan.

perjantai 6. lokakuuta 2017

elektra

Paraisten ja Nauvon välisellä varttitunnin merimatkalla kulkee uusi uljas lautta, Elektra. Pituutta tällä viisikaistaisella hybridillä on liki sata metriä ja se kuljettaa kerralla noin 90 autoa.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

haisto

Tuoksahtaako kainalo?

kimppakivaa

Sopu tilaa tekee.

matkustavaisille

Kuvassa matkailijoiden majoitustilaksi muutettu höyrylaivakauden matkalaisten odotustila Houtskarin Kittuisten lauttarannassa. Rakennuksen seinässä on vanha merkkilyhty.

rantanäkymiä

Saaren väkiluvun vähetessä on K-kaupan toiminta lopetettu ylemmän kuvan talossa, jossa nyt tarjotaan majoitus- ja ravitsemispalveluja turisteille. Näkymä on Houtsalan lauttarannasta Norrskatassa.

kotiseutukirkko

Korppoon seurakuntaan kuuluvan Norrskatan asukkaat aikoivat rakentaa saarelleen kivikirkon, mutta saivat varojen puutteessa aikaiseksi vain perustan, jolle parinkymmenen vuoden kuluttua rakensivat puisen, suorakaiteen muotoisen rakennuksen, joka vihittiin käyttöönsä 1934. Myöhemmin hirsirakenteisen kirkon sisäseinät peitettiin levyillä ja kattoa laskettiin. Lopputulos muistuttaa jollakin tavalla luokkahuonetta, sillä molemmin puolin kirkkosalia on isot ikkunat ja valoa heijastavat seinät.

Korppoon kirkon pappi ja kanttori käyvät kerran kuukaudessa pitämässä jumalanpalveluksen.

Oheisissa sisäkuvissa näkyy kaikki kirkkosalille olennainen, josta erityisesti on mainittava Zachariassen-urut, jotka ostettiin Houtskarin seurakunnalta 1954 sen uusiessa kirkkonsa urkuja. Kuvan urkuja soitetaan sivulta. Uruissa on kuusi äänikertaa, mutta vain yksi sormio ja lisäksi liitejalkio. Fasadi on mykkä.

Axel von Haartmanin alttaritaulu kuvaa Jeesusta saarnaamassa veneessä Genesaretin järven rannalla.

Votiivilaiva on pienoismalli Giro-nimisestä prikistä, joka rakennettiin 1868 Norrskatan Havträskissä.

Hautausmaa otettiin käyttöön 1936. Kellotapuli rakennettiin 1955. Hollantilaista valua olevissa kahdessa kellossa lukee:

Kokoontukaa kaikki kansat
Häntä ikuisesti ylistämään
(Suomennos latinasta)

Myös helluntailaiset ovat vaalineet Hengen tulta saaressa. Seurakunta perustettiin jo 1922. Rukoushuoneen lisäksi  seurakunnalla on leirikeskus ja pieni metsähautausmaa kaurapellon kyljessä.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

pyhin

Houtskarin kirkon kirkkosali on saarikirkoksi avara ja karulla tavalla kaunis.

Hauskana yksityiskohtana kannattaa mainita pylväästä esiintyöntyvä käsivarsi, jonka nyrkissä on neljän tiimalasin yhdistelmä, josta pappi saattoi seurata saarna-aikansa kulkua.

Alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa" on maalannut 1888 turkulainen Victor Axel Westerholm, joka mainitaan viimeisenä Düsseldorfin koulun käyneenä suomalaisena taiteilijana. Hän toimi Turun taidemuseon johtajana ja perusti Ahvenanmaalle Önningebyn taiteilijasiirtokunnan.

"Vimeisen ehtoollisen" tekijää ei tunneta. Taulussa kiinnittää huomiota opetuslapsi Johanneksen uupunut olemus. Selin olevan Juudaksen vyöstä roikkuu rahapussi.

Votiivilaiva purjehtii Ruotsin lipun alla.

Korea urkupillistö on vain fasadi.